Minä olen sellainen ihminen, jota joskus myös pelkuriksi kutsutaan. Netissä uskallan kyllä sanoa asiani ja ilmaista (useimmiten) vastakkaisen mielipiteeni johonkin keskusteluun, mutta oikeassa elämässä uskallan puhua suoraan korkeintaan selän takana. Saatan joutua tilanteisiin, jotka ovat täysin vastoin omaa moraaliani ja joita inhoan, mutta en saa sitä sanottua sille ihmiselle, joka minut ko. tilanteeseen on ajanut. Ystävät ovat erikseen, heille voi sanoa melkein mitä tahansa, mutta ne vieraat tai vaan jollain tapaa tutut...
Silloin kun olen vihainen ja pitäisi vähän sadatella, huutaa, kirota, raivota tai osoittaa eriävä mielipide, minua alkaa kiristää niin päästä kuin kurkustakin. Ajatukset juoksevat kovempaa kuin suu ikinä ja alkaa itkettää ilman että kukaan toinen ymmärtää miksi itken. Puren hammasta ja huulta, ja jos joskus uskallankin jotain sanoa, on se käsittämätöntä ja lapsellista kiroamista. En saa sanottua sitä mitä ajattelen, koska itkettää ja ääni pettää ja verenpaine poksauttelee verisuonia.
Ihan oikeasti minä en ole niin lapsellinen kuin eräät henkilöt kuvittelevat, ulosantini on vain negatiivisissa tilanteissa hyvin heikkoa. Joten jos haluat riidellä kanssani, ole hyvä ja lähetä sähköpostia.
1 kommentti:
Mistä mahdan löytää sp-osoitteesi, ei sillä että alan riitelemään, vaan laittaisin pääkallopainoitteista ohjetta tulemaan, ainakin aluksi :D
Lähetä kommentti